Mitä ihmettä? Kokolihaa? Ja vielä Isossa Pajassa? Kuinka tähän on tultu? Se onkin jännittävä kertomus!
Aamu alkoi pettymyksellä. Yksikään lounasravintoloista ei tarjonnut minua vähimmässäkään määrin kiinnostavaa ruokaa. Harkitsin vakavasti jopa koko lounaan skippaamista koska en mielelläni maksa 8,10€ jostain mitä en erityisemmin edes halua.
Nälkä kuitenkin kasvoi sen verran kovaksi että taipuminen oli edessä. Niinpä päätin suunnata kohti Ison Pajan ranskalaisia perunoita ja grillipihviä. Ajattelin että voinpahan ainakin kasata ison läjän ranskalaisia jos liha näyttää epäilyttävältä.
Minulla ei ole periaatteessa mitään muuta kokolihaa vastaan kuin se että sen seasta löytyy usein kaikenlaista mikä ei ole luokiteltavaa varsinaiseksi lihaksi. Hajuaistin täydellinen puute vaikuttaa ruoan makuun niin paljon että ruoan koostumus on lähes yhtä tärkeää kuin maku ja jos suussani liikkuu jotain epämääräistä, saattaa se tuntua ikävältä suussa koko päivän kun joku muu rutiininomaisesti saattaisi nielaista mokoman ryökäleen tai sylkäistä sen pois ja jatkaa elämässä eteenpäin.
Kuitenkin päätin pihvinkin ottaa. Totesin että jos olen mokomasta maksanut niin voin sellaisen ottaa ja jos kokemus on sietämätön niin kukaan ei pakota menemään projektissa loppuun asti.
Onnekseni liha oli erittäin laadukasta eikä pihvistä löytynyt mitään kuin sitä lihaa. Kokolihapihvin nimihän on usein ironinen juuri sillä tavalla että se on harvemmin kokonaan lihaa.
Lounas ei ollut mitenkään merkittävä, mutta hyvä peruslounas joka olikin paljon enemmän kuin mitä odotin. Hyvä kokemus siis kaiken kaikkiaan. Ainoa miinus tulee ruokalalle siitä että veitset ovat aivan liian tylsiä eleganttiin pihvinsyöntiin.
